nyt oon kyllä niin repeemätön etten anna tätä anteeks..... en vaan pysty... edelleen (jo siis viikon jälkeenkin) kihisen raivosta ja kiehun sisältä... ajatuskin kilauttaa sen vihan huippuunsa... eli olen TODELLA vihanen ja suuttunu ja pettyny ja VITTUUNTUNU ja sitä kaikkea sekametelisoppana....
mä olen nopeasti kiihtyvä, helposti suuttuva, yllättävän pitkä pinnanen silti... mun hermot on kun purukumia.. ne venyy, mut joskus paukkuu ja sit sen huomaa.. sitä tapahtuu kerran vuodessa että pinna palaa totaalisesti... mutta aika räiskyvä luonne... ja olen TODELLA, liiankin jopa.. enteeksi antava ja kaikista hyvää ajatteleva, ajattelen usein kaikkia muita kun itteeni.. mutta.. NYT en osaa enää tätä antaa anteeks. oon niin raivoissani kyllä.. huhhuh.. itekkin säikähtää jo :O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.