Pienimuotoinen mielihyvän tunne kieltämättä 🤩😂
Eräs nainen perhekodista aikoinaan kielsi minua opiskelemasta tätä alaa haukkuen etten koskaan kykenisi lähihoitajaksi koska olen samanlainen kun äitini on... Tietämättä siis edes mikä äitiäni silloin vaivasi, miksi hän oli sellainen. Sairaudellehan hän ei mitään voinut joten turhaa pilkata ja parjata äitiäni...
Jouduin opiskelemaan artesaani alaa joka itselleni on aina ollut vain harrastus koska opin jo viisi vuotiaan ompelemaan ompelukoneilla ym laitteilla....
Että haistakoot paska hän joka todella luuli ettei minusta lähihoitajaksi olisi. Kovasti on töitä tehty sen eteen ja viimein se työ on palkittu. Monien muutosten ja vaikeuksien ja vaikeidenkin elämäntilanteiden jälkeen on tutkinto ruusun kanssa kädessä!
Aivan uskomattoman hieno fiilis! Kunpa vain äitikin olisi juhlimassa vielä tätä meijän kanssa 😓
Viimeiset viikot muutenkin yhtä haipakkaa a ollut. Espanjan reissu, remonttia, pihapuuhia, juhlat x2 pitäisi vielä vääntää. Hevostelua... Sormen sain murrettua hevos hommissa joten ei muutakin sormi lastassa parantelemaan :) eilen heti mm hevosen selkään 🤣 elämä on välillä.
Tästä vaan kesää kohti ja katsotaan mitä syksy tuo sitten tullessaan kun sen aika on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.