Sen olen elämässäni oppinut että mitään ei kannata toivoa laittaa. Ei kannata unelmoida mistään koska aina joutuu pettymään..
Toki nyt aivan mieli maassa mutta hyvin usein törmään elämässä samaan tilanteeseeb Hyvin vähän on onnen hetkiä tai että toiveet toteutuisi... tuntuupa sekin sana ihan epäaidolle... valheelliselle uskomukselle.
Siitä huolimatta unelmat ja toiveet tulevat itsestään.. mutta onneksi myös ymmärrän että aina saan myös pettyä eikä tipaha ihan liian korkealta vaikka kirpaseehan se...
Muksujen päikkäri onneksi alkanut hyvin ja itellänikin viimein alkaa kauan toivottu ja suunniteltu työ koulun kera.
Hieman kyllä tekis mieli lähteä yksin matkalle.. jonnekkin hyyyvin kauas kaukaisuuteen.. siitä kaileata edestä kun minut on jätetty aina yksin... valehdeltu ja petetty.. kohdeltu kaltoin ja haukuttu.. välillä vois olla vaan...joskus siitä kaikesta haluaa pois.. rahallisesti mahdottomuus mutta aina saa haikailla turhuuksia..
muutenkin hirvittävä ressi ja masennus painaa... katotaan jos tästä vielä noustaan hippusen verran...
Lievästi sanottuna paska ja pettynyt fiilis ihan kaikkeen ja kaikkiin... ite olen aina pärjännyt... ehkäpä nyttenkin... ehkäpä... :(
Aina ei voi saada parempaa elämää... eikä muuttaa elämämässään mitään..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.