no tietenkin talvella!

Toisinsanoen.. käytiin siis luistelemassa! :) ai että lapsilla oli hauskaa! :) <3

Josefiinakin kävi päikkäri ryhmän kanssa paloasemalla tutustumassa :) saivat kaikki ihan palomies kypärätkin :)

ja sitten hieman stooria ja avautumista tähä iltaan...;

Eräs ... hmm... ihminen.. ei mitenkään varsinaisesti tuttu... pakko sanoa että kyllä ei ihmisellä muuta elämää ole olemassakaan.. ja aika hurjan vääristyneen sairas mielikuva minusta.. ihmisestä jota ei ole KOSKAAN edes tavannut! :O kuinka joku tuntematon voi haukkua toista jos ei ole ikinä edes tavannut eikä keskustellut?!! kysympä vain :D eikö sellanen ihminen mieti kuinka sen haukkuminen loukkaa kaikkia jotka sen kuulee, muitakin kun vaan minua ja minun lapsia...
Olen röyhkeä, huora, kiittämötön, sairas, itsekäs, huonotapainen, hyväksikäyttäjä, riippuvainen, huono äiti, manipuloija, julkea, Jumalan vastainen, saatanan lähettämä...ja mitähän kaikkea... ja kaikki nämä hän on saanut minusta irti vain että kuunnellut ihmistä joka minua inhoaa yli kaiken ja haluaa meidän elämästä hankalan... eli... tämä ihminen on päättänyt että olen oikeasti juurikin tälläinen saastainen huora jonka kanssa hän ei halua KOSKAAN olla tekemisissä, vain koska MINÄ olen häntä niin pahasti ja julkean röyhkeästi loukannut.... öhm... Olen hänelle itse vain kertonut totuuden. Hänen mukaan valheet sattuu ei totuus..... eikös ihmiset valehtele koska se TOTUUS on joka satuttaa eniten?? muutenhan kukaan ei valehtelisi! :D ja minullahan ei ole syytä valehdella kenellekkään.  Luuleekohan tämä ihminen oikeasti näin vai sanookohan vain... luulen itse että täysin uskoo itseään... mutta ihminen jota en ole tavannut un ohimennen kerran, ilman että hän on edes minua vilkaissut saati mitään sanonut. Itse tottakai kohteliaasti tervehdin...  ikinä minua ei ole loukattu näin paljon.. eikä solvattu ja syytelty näin julkeasti... hieman ihmeissäni aina lueskelen että mistä ihmeestä se repii näitä juttuja.?!!? ja kaiken mitä se väittää aina minun olevan, on hän itse :D en tunnista nimittäin näitä piirteitä itsestäni mitä hän väittää aina minusta.. eikä niitä ole löytänyt muutkaan vielä :D minä en osaa puhua totta.. olen oppinut valehtelemaan.. hm... kertaakaan en hänelle ole valehdellut :D ja kuinka hän siitä tietää kun ei tunne edes? kuinka hän teitää kuinka parisuhteeni menee ja mitä kaikkea siihen kuuluu, kuinka minä toimin ja millaisia tapoja minulla elämässäni on kun hän ei niistä tiedä mitään!?!!
minä en kuulemma hänen mukaan ymmärrä mitä rakkaus on... mistäs hän sen osaa määritellä? Jos kerron hänelle ihan puhtaan totuuden suoraan, olen valehteleva, julkea ja vainoharhainen... Tällä ihmisellä on asenne ongelma siis ihan vain minua vastaan, huolimatta siitä että hän on "uskovainen", hän on olevinaan niin kaiken ietävä ja täydelline.... Eihän hänkään ole pitänyt lupaustaan ns. "kunnes kuolema meidät erottaa" että mikäpäs hän on tähän asiaan puuttumaan.. hieman olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä kuka on ja kenelle anteeksipyynnön velkaa.. hän vaati minua pyytämään anteeksi ja uhkaili... Minä en tunne olevani minkäänlaista anteeksipyyntöä velkaa hänelle sillä minä en häntä enkä ketään muutakaan ole loukannut kertaakaan. Jos minusta jatkuvasti parjataan ja haukutaan alvariinsa, ei kyllä voi olettaa että minun mieltä lämmittää ja minunkaan pitäisi häntä kohtaan olla kohtelias ja ystävällinen.. hän ei ole ansainnut sitä millään tavalla!.. Minusta olisi ollut paljon mukavampaa että oltais voitu tutustua ilman tälläistä jatkuvaa pahansuopaista jauhamista ja perustaa näkemys siihen kun tuntee jo toisen ja on tavannut kasvokkain..
Monen muunkin kun meidän elämä olis helpottunu... Joskus vois miettiä niitä hyviäkin puolia eikä kaivaa sieltä olemattomista niitä negatiivisia ja satuttaa aina sillä missä on heikoin kohta ja kaivamalla kaivaa jotain loukattavaa ja satutettavaa... Tiedän toki että tämä ihminen käyttäytyy todella typerästi ja tulee katumaan sitä aivan varmasti vielä elämänsä aikana... Kaikkeen ei ole nokan tunkemista kuitenkaan vaan joskus voisi ajatella TODELLA toisen parasta ja tukea toisten päätöksissä eikä repiä sydäntä niin palasiksi :(

Yhtä ärsyttävää on että minut on tähän soppaan vedetty aivan asiaan kuulumattomana ja minä saan kaiken omille niskoilleni... että oikein mukava fiilis tässä....


Toinen ihminen taas vetelee "oikeista naruista" ja kattelee; "mitähän tästä tapahtuu" ahaa... se tekee näin kun minä teen näin... joskus on vaan aika mennä askel eteenpäin, joskus enemmän kun pieni askel... joskus tultava pois sieltä itestään ja nostettava vaan leuka pystyyn ja sanottava peilikuvalleen "pystyn siihen" eikä luhistuttava ja käytettävä toisia sillä verukkeella hyväkseen.. minusta se on ilkeää, röyhkeää ja ihan ennekaikkea todella säälittävää! ja siitä kärsii todellakin kaikki!
Pitäisi aina ajatella "mietippä mille meijän lapsista tuntuu.. mietippä mille minusta, siitä ja tästä tuntuu.." HELVETTI SENTÄÄN! Ajatteliko kukaan ikinä sielläpäässä mille mINUSTA tuntuu.. mille MINUN LAPSISTA tuntuu.. kuinka ne jaksaa tämän kaiken keskellä, kuinka ne pärjää... kuinka minä jaksan... EI.. ei todellakaan.. koska siellä päässä ollaan NIIIN omaa napaa täynnä että huhhuh! siellä ajatukset pyörii vaan "kuinka saada oma tahto läpi.." "kuinka tekis niille olon vielä surkeemmaks ja millä voisin satuttaa niiden elämää" eli .. aivan sama mille minusta tuntuu.. koska minut sotkettiin kolmantena osapuolena ja syyttömänä... ja minun lapsethan on niiden mielestä merkityksettömiä.. arvottomia.... MINULLE ne ei ole! ja minulle ei ole tämä toiminta yhdentekevää sillä siitä kärsii aivan kaikki! Tykätä ei tartte mutta AIKUISENA on tultava toimeen ihan kaikkien!


mutta... nyt ois saunan päälle laitto aika :3 tai... kohta :D ja hmm... vois vielä sitä just tekemää marjarahkapiirakkaa syyä :3 se onnistu kyllä tosi hyvin vaikka ite sanonki :D mieheke oli syöny koko palasen kun aloin kysyä että onko hyvää.. vissiin siis oli! :D

Ainii! Käytiinhän me mummolassakin! :O Lahden mummoa moikkaamassa :) aamulla puol kuus jo autossa ja matkalla mummolaan :)