takana viisi ihanaa viikkoa

ja nyt se on ohi.... *huoh* melkein haikea mieli jää tämän ihanan viiden viikon päikkäri jakson jälkeen. Hyvää ja rohkaisevaa palautetta sain, sillä kuten itsekkin tiedän olen aika syrjäytyvä, sulkeutunut ja varovainen vieraiden ihmisten parissa.. mielummin juoksen karkuun ja piiloudun pöydän alle (toki vain omassa mielessäni :D ) kun menen jotain kättelee ja esittelee itteeni " moi.. oon opiskelija Henna tässä ryhmässä" O.O eyh...... iiks.... O.O kamalaa :D nyt viiden viikon jälkeen vanhemmat tulee multa jopa ITE kyselee miten päivä meni... lapset tuli AINA minun luo pyytämään apua :D hehhe.. ja tyttö joka ei neljään viikkoon puhunut kertaakaan... vimisinä päivinä se jopa naureskeli ja jutteli SUOMEKSI.. tyttöhän on vasta tullut suomeen! hyvin syrjäytynyt ja etäinen, ei ikinä kenellekkään puhu mitään! AH... miten tuo olikin niin palkitsevaa,,.. etenkin tänään! <3 työn parhaita puolia juuri tämä.. saada täysin jonkun "hankalan" lapsen luottamus ja saada se "oma minä" nousemaan esille! <3 ihania!! <3<3 tulee ikävä!

Omat likat ollu kauheen kärttysiä ja kiukkusia ja jokseenkin väsyneen levottomia.. johtuneeko kylmyydestä vaiko mistä, mutta äääh! :D Venlalla selvästi halipula ja nökötettiin selällään olkkarin matolla sylikkäin ja höpötettiin vaikka mitä, sillä aikaa kun Josefiina halus kattoo sen lemppari ohjelmaa.. = Paavo Pesusientä! :D hehhehhee....

näin se aika vaan juoksee... sitä ois kohta Venskun synttäreitä järkkäiltävä kun likka täyttää jo 3v!.. MISSÄ MINUN PIKKUNEN ON???!!! ikuinen äitin kiukkupussi <3 <3

lomasuunnitelmia tässä mietiskelen ja... no.. äiti soittelee jatkuvaan huolissaan että mennäänhän sitäkin moikkaamaan lomalla... pitäähän sitä kun sielläpäin kerrankin liikutaan ja vielä koko porukalla :3 viimeks kummiskin kesän alussa käytiin sitä morjestamassa.. johan se ois aika :D <3

ja nyt... taidan tartteta hieman unisempaa touhua että jaksetaan huomenna synttäreille "naapuriin" pykästä. ja sitä ja tätä ja.... LOMA VIIKKO <3 I-H-A-N-A-A



ja nii....... tuli tuosta fb kommentoinnista mieleen kun päivän tapahtumia selailin.. ... omalle kohalle voin sanoa että LUOJAN KIITOS mun äiti ei ole siellä..-mä häpeisin silmät päästäni sen kommentteja.. hävettää jotenkin välillä muidenki puolesta :D... "mun rakas poikani.." :DD hiahhahhaa.. tai JOS mun äitillä ois ni estäsin sen toki :DD hehhe... tokihan se on kiva varmaan se "äitin rakas pikku palleroinen, kultsipoju , hunajamuru yms" ... mutta... NOLOA! :DD hahhahhaaa..... joka paikaanko niidenkii pitää tunkee se oma "hanipupu" kommentti :D sen kai voi sanoa suoraan, julkasematta sitä kaikkien nähden... mua se enemmänkin naurattaa.. ja niiden puolesta hävettää ja nolottaa.. varsinki kun tiiän että ne nolostuu siitä vielä enemmän :D hehh.. muistan tän kyllä kun on omat likat niin vanhoja että ne kirjottelee :DD hahhahhaa...

(tääkin on siis oikeesti vaan MUN mielipide ja näkemys ja ajatus ja... älkää siis vetäkö hernepurkillista nenään... mä en tuu maksaa sairaala kuluja kun se purkki poistetaan oikeesta sieraimesta!)

ja nyt... pakko mennä nukkuu ennenkun halkeen naurusta! Hvää yötä! :D