Tänään ylläri päivä Särkänniemeen... (olin siis se yllärin tekijä).. muutamissa laitteissa tuli kierreltyä kun kumpikin kipeenä ja delfiini esitystä katottiin... käytiin koiramäessä ja näsineulassa. Loviisassa illallisella ja ööh... siinäpä se... nyt sit hienosti pilasin illan muutamalla tosi asialla.... eli... jos sitä täältä muualle muuttais.. jos sais koulupaikan sieltä.. huommenna muutamaa vuokralla olevaa ok. Taloa kattomaan, jospa joku ois just meille hyvä... en tiiä onko täälläkään järkevää olla, kun ei meijän täällä olemisella tunnu mitään väliä olevan.. että eipä meitä tännekkään selvästi kaivata... itku pitkästä ilosta.. taas kyynelsilmin voi käydä nukkumaan.... mutta kukapas siitä piittaa..... loistavan ja hyvän päivän päätteeks voikin pilata illan ja huomisen aamun... no... jospas se pistää miettii asioita että muuttaa pois. Ehkäpä sillon tulee se tosiasia jollekkin mieleen... mä en jaksa roikkua kiinni jos mustakaan ei pidetä kiinni. Melkosen toispuoleista....
Täytyy myöntää että itessäni olen ylpeä kyllä... uskallan ottaa haasteen vastaan, uskallan olla kaikinpuolin avoin,.... uskallan yrittää, kun teen jotain teen sen täysillä ja niin hyvin kun voin, sekä teen kaikkeni sen toteuttamiseen, ... siitä uskallan jopa olla hyvinkin ylpeä. Kaikilla ei ole rohkeutta tehdä kuten sydän sanoo, tai sitten niillä ei ole lainkaan sydän paikallaan...
Mietin ihmisiä... jotka sanoo välittävänsä, surevansa.... katuvansa..5min, niin se olo häviää... onko sellanen ihminen aito? Ei sellanen voi olla.... jos olisi, kyllähän se tekisi jotain asialle?
Kun toinen ihminen aidosti toista rakastaa, kyllähän se toinen välittää toisen tunteista,
Eikö sellaiseen ihmiseen pitäisi sattua kun toinen on onneton ? Eikö asialle tekisi jotain? Eikö...?
Luulen että saan vain pettyä, katua, itkeä monena iltana, mikään ei muutu. Surinpa tai en..
Ja ajatuksineni saan aina olla yksin. Ei ne muita liikuta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.