Miten saada ihmisenä "ihmisarvonsa" nousemaan, kun toinen ei arvosta sitä vähästäkään... puhutaan enemmän kun tehdään...
MÄ en kyllä halua täs´llästä EDES kaverilta...saatika vielä lähemmältä taholta.. tai ehkä ystävyys ja parisuhteet ei ole vaan mun juttu... O.O
kaikki mitä sopii jonkun kolmannen osapuolen kanssa.. mihin ite tarvii pientä apua.. sekin ilo viedään viime hetkellä pois... eikä sekään asia olisi vaatinut niin suurta ajatusta...
Sekä... jos toinen muuttuu, miksi toisen ei pitäisi? eikö kummankin pidä muuttaa omaa elämää jotta näkisi "valon tunnelinpäässä"?? eihän toinen voi vaan muuttua....
Taidan ottaa lopputilin.. kaikesta... -,-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.