Muiden on helppo sanoa mitä teet väärin, kuinka sinun pitäisi toimia, kuinka mikin asia OIKEASTI tehdään, miten typerästi hoidit asiasi, kuinka teit sitä ja tätä ihan päin vittua, koska asiahan on NÄIN hoidettava, piste.. mutta.. teeppä se itse käytännössä kuten neuvot muita.. tai tule kokeilemaan elämää minun saappaissani, miten se sitten sujuisi!
MÄ olen nyt aivan kyllästynyt ja väsynyt sitä kuuntelemaan. Mun ruumis huutaa jo armoa pikkusen. ja järki pakottaa vaan jaksamaan ja toimimaan ja tekemään että jaksas tehdä sen parhain päin, vaikka sillä jonkun mielestä aivan hemmetin väärällä lailla...
Sitä on vaan niin helppo huudella toiselle, kun ei tiedä mikä se tosi asia on.
Pysyn vahvana ja nousen joka perkeleen aaumu sängystä hengissä uuteen päivään, näytän kaikille että "kyllä mä pärjään" olipa tilanne mikä vaan.. jos en huonosti, niin hyvin huonosti, mutta pärjään siltikin. jotenkin.
Mutta mitäpäs väliä on miten minä jaksan ja voin. Minä tämän elämäni tien olen valinnut, miksi siis valittamaankaan! mutta en juurikaan muuttaisi elämääni, sillä juuri minun menneisyteni on tehnyt minusta lujan ja juuri sellaisen kun olen, kaikkine vikoineni ja tekoineni...
PS. kyllä alko kiehuttaa kun tytöt leikkeli netti johot eilen saksilla poikki... muuta en tapahtumasta tiedä.. en tiiä edes mihin ne ne sakset sit laitto.. mut saksilla leikelty.. ja eihän kumpikaan mitään myöntännny ... nyt sitten puhelimesta netti koneeseen ja menoks
Tänään käyty helsingissä ajelemassa.. aika siistiä oli osata mennä perille, vaikkei kaupunkin asti tarvinnu mennä :D huh.. se on sellanen auton paljous että päätä särkis vähemmästäkin! mut hyvää harjottelua!
Vaunut ehjänä kotiin asti. Toiset jossakin huisin perseessä edelleen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.