syvemmälle ja syvemmälle..

vaivun nyt syvemmälle kun koskaan..... enkä löydä pakotietä ja portaita ylös....
kukaan ei oo täällä sillon kun sitä tukea eniten tarvitsen... ja kukaan.. onko mulla ketään... ei.....
mitä väliä MUN elämällä on?? ei mitään.. on aivan sama olenko olemassa vai en.. ja juuri nyt vainun niin alas etten todellakaan haluis elää... :(


kaikki paska kaatuu vaan mun päälle... Repan myynti.. asunto, raha huolet.. huoh.. koulupaikka, tyttöjen päikkäri... Josefiina tartteis sitä ja tätä ja tuota pakollista ... :( eikä rahaa mihinkään... sosku on niin saakelin kusipää ja... huokaus.... mikän ei suju...eikä ilahduta edes seuraava päivä kun näin ahdistuneena menee maate niin herää tuplasti kurjempana...
mä niin vihaan tätä elämistä.. jopa mun keho toimii taas väärin...